USUUP PUUA
Qangaanilli aaqqiissutitsialak.
ATITIGUK
Usuup puua naartunaveersaatit atorneqarnerpaat ilagaat. Pooq saattoq latexiusoq imaluunniti polyuteran-iusoq atoqatigiinnginnermi angutip usuanut tissaqqasumut atitinneqassaaq. Peersaq usuup puuata nuuanit ’pisarineqassaaq’, taamaasilluni illissap paavanut apuunnissaanut mannissamillu kinguaassiortitsinissaanut pinaveersaartitsissalluni. Usuup puui naartulernissamut kinguaassiutitigullu nappaatinut illersuutaapput. Soorlu arnanut usuup puuitulli hormoninik akoqanngillat, imaluunniit atornissaannut allanik naartunaveersaatinik atuinissamut pisariaqartitsiffiunatik. Atoqatigiinnerilli tamaasa nutaamik usuup pooqarnissaq pingaaruteqarluinnarpoq.
Usuup puui assigiinngitsorpassuarnik ilusillit, angissusillit materialillu pissarsiarineqarsinnaapput, taamaasilluni assigiinngitsunik iluarisalinnut malussarissusilinnullu tamanut toqqagassaqarluni. Usuup puuanik atuineq ajornanngitsuuvoq – puuanik mianersortumik peerneqassaaq, usuup puuata nuua assannik tiguneqassaaq usummullu tissarsimasumut atitinneqassalluni. Atoqatigeereernermi usuup puua mianersortumik peerneqassaaq – peersaq aniatinnagu, usuullu puua aserornagu – iginneqassallunilu. Inuppassuit usuup puuanut ilanngullugu pujassaammik atorusuttarput, matumanilu pujassaat sorleq usuup puuata meterialianut tulluarnersoq misissussallugu pingaaruteqarpoq. Ass. pujassaammik oliamik tunngaveqartumik atuinermi usuup puuata latexiusup aserornissaanut aarlerinaat annertuneruvoq, taamaammat eqqarsarluarnissaq imminut akilertarpoq.
SUNNIUT NALINGINNAASUMIK ATUINEQ
Erngup iluani usuup puua atorneqarsinnaava?
Erngup iluani usuup puua atorniaraanni pingaaruteqarpoq, imermut pissinnginnermi usuup puuata angutip usuanut iluamik atitinneqarsimanissaa. Imeq akuutissanik akoqarpat ass. klori imaluunniit soorlu qaqorsaat, uffarluni olie imaluunniit uffarnermi qapuit, latexip pisinnaasaanik annikillisaasinnaavoq.
Usuup puua atoqqinneqarsinnaava?
Naamik. Angut inersimanngikkaluarpalluunniit usuup puuata atoqqinnissaa innersuussutigineqanngilaq. Atoqatigiinnerit tamaasa usuup puua nutaaq atorneqassaaq.
Usuup puua atoqatigiinnermi iluarusunnermut ajoqutaasarpa?
Inuit ilai isumaqartarput usuup puui atoqatigeeriaannaanermut malugisaatinullu annikillisaasartut, atortarnerili sungiunneqarpat atorneri nuannersinnaapput. Inuit ilaat usuup puuinut latexiusunut sapigaqarlutik qisuariartarput, usuulli puui polyuteraniusut misilinneqarsinnaapput.
Usuup puua pujassaaserlugu atorneqarsinnaava?
Aap. Usuup puui amerlasuut fabrikkimiilli pujassaaseriigaasarput, ilaqqinneqarsinnaasuaannarporli, pujassaat imermik imaluunniit silikonemik tunngaveqarpat. Pujassaatit oliemik tunngaveqartut ass. babyolie, vaseline atorneqassanngillat, latexip atorneranut annikillisaasinnaagamik. Usuup puua pujassaaserlugu atorniarukku ilitsersuut misissoqqaartuaannaruk.
Usuup puua ataasiinnarmit marluk atorlugit ajunnginnerua?
Naamik. Innersuussutigineqanngilaq, usuup puuinik marlunnik ataatsikkut atuinissaq – tassani usuup puui marluk qaleriikkaanni imaluunniit usuup puua arnanullu usuup puua ataatsikkut atorniaraanni. Tamatumunnga pissutaavoq, atoqatigiinnermi tangiunnerup usuup puuanik ataatsimik imaluunniit tamanik aseruisinnaammat. Atoqatigiinnermi usuup puuata aserornissaa ernummatigigukku, imaluunniit isumannaannerorusukkuit, naartunaveersaammik allamik aamma atuinissaq pitsaanerussaaq. Iisartakkanik naartunaveersaatitoruit, Nuvaringeqaruit imaluunniit spirali hormonimik akulik atorukku usuullu puuanik atuillutit, naartulernissamut kiisalu kinguaassiutitigut nappaatinut imminut illersussaatit.
Usuup puuinut angissutsinut ilitsersuuteqarpa?
Aap, usuup puui angissutsit assigiinngitsorpasuupput. Skemat uku ilaasa misissornissaat isumassarsiatsialaassaaq, paasiniarlugu angissuseq sorleq atorneqassanersoq, usuup puuata isumannaassusaanut tamanna sunniuteqarsinnaammat.
Angutinut allanik naartunaveersaateqarpa?
Maannakkorpiaq usuup puui, tunuarneq aamma naartutitsisinnaajunnaarsinneqarneq angutinut kisimik naartutitsinaveersaartaapput. Iisartakkanik naartunaveersaatinik aamma p-kapuutinik qaammatini pingasuni atuuttunik peersap pitsaasusaanik ajorseriartitsisartunik ilisimatusarneq misileraanerlu maannakkut ingerlanneqarput.
Usuup puui quup aqqutaatigut aseruuttoornermut pissutaasinnaappat?
Takussutissaqanngilaq usuup puua imminermini quup aqqutaatigut aseruuttoornermik pissuteqartitsisinnaasoq. Paasineqarnikuuvorli, pujassaatit aamma atortut peersanut toqoraataasut ilaat quup aqqutaatigut aseruuttoornissamut aarlerinaammik annertusaasinnaasut.
SIUNNERSORNEQARNISSAQ PISARIAQARTIPPIUK?
Peqqissaanermik suliaqartoq oqaloqatigiuk
PAASISARIAQAKKATIT
1564
Oqaluttuarisaanermi siullerpaamik Italiamiup nakorsap Gabriello Fallopios-ip usuup puuanik nassuiaanera takuneqarsinnaavoq.
Ataasiinnaq
Atoqatigiinnermi usuup puua ataasiinnaq atorneqassaaq, marluk amerlanerilluunniit tangiussinnaammata putullutillu.
10.000-eriaammik
HIV-mut illersorniarluni usuup puua atoraanni, atoqatigiinneq qanoq isumannaannerutiginersoq.
- Pisariaqartitsinermi atorneqartarpoq, nammineq atillugulu peerneqartarpoq.
- Milutsitsinermi atorneqarsinnaavoq.
- Hormoninik akoqanngilaq, arnanullu hormoninut atatillugu saniatigut kissaatiginngisanik sunnerneqartartunut periarfissaalluni.
- Usuup puumik atuineq amerlasuut ajornanngitsittarpaat.
- HIV/AIDS kinguaassiutitigullu nappaatinut allanut illersuutaavoq.
- Usuup puua usummut tissaqqasumut atitinneqassaaq, tamanna atoqatigiilernermi atoqatigeeriaannaarnermut akornutaasinnaavoq.
- Eqqortumik atorneqanngikkuni putusinnaavoq, aserorsinnaavoq imaluunniit katassinnaavoq.
- Ilaat usuup puuinut lateximik sanaanut sapigaqarlutik qisuariarsinnaapput.
KALAALLIT NUNAANNI NAARTUNAVEERSAATIT AKEQANNGILLAT
- NAARTUNAVEERSAATIT ATORSIGIT IMMISSINNULLU PAARALUSI
Nalunngiliut usuup puuinik atugassannik akeqanngitsumik, piffissamik inniminneeqqaarnak napparsimavimmut aalliinnariaallutit?
Usuup puuata saniatigut naartunaveersaateqarnissat pitsaassaaq. Kalaallit Nunaanni iluanaarputit naartunaveersaatit assigiinngitsut akeqanngitsumik pisinnaagakkit, ilinnut tulluartut toqqarsinnaallugit.
P-pillit ullut tamaasa iisassaapput. Eqqaamasinnaaneq ajorukkit imaluunniit ullut tamaasa iisisarnissat aporfigigukku, naartunaveersaatit attartuut toqqarsinnaavatit, assersuutigalugu hormonspirali imaluunniit p-stavi. Hormonspirali ukiunit pingasunit ukiut arfinillit tungaannut atasarpoq, apeqqutaalluni sorleq atornerit.
Naartunaveersaatit pillugit peqqissaasumik oqaloqateqarit, paasisaqarfiginiassavatit. Atoqatigiinneq nuannernerpaasarpoq, atoqatigeereeraanni kinguaassiutitigut nappaatit imaluunniit naartunissaq eqqarsaatigisussaanagu.
